SUDET USKALTAUTUVAT YHÄ LÄHEMMÄS

TARINOITA TYÖKOIRINA TOIMIVIEN KASVATTIENI ARJESTA, OSA 4: Karelin ja Ottomaani

Little Freak’s Habib ”Ottomaani” ja Little Freak’s Guzar ”Karelin”

www.kennellittlefreaks.com

Tammikuu 2018

Lampaat ovat päässeet jo Lampolan suojiin, mutta Karelin ja Ottomaani viettävät yönsä ulkona. Lähinnä suota olevalla laidunlohkolla näkyy lumeen sulaneita jäisiä painaumia kohdissa, joissa koirat ovat yöpyneet. Tassujen jäljet kertovat, että laidunta on kierretty ja lähitienoota pidetty silmällä. Lohko on lähinnä Kontulanrahkan suota, jossa sudet ovat päivystäneet jo muutamia viikkoja helpon saaliin toivossa. Täällä ne ovat uskaltautuneet lähimmäksi Leinosen tilaa, vain vajaan 100 metrin päähän petoaidasta.

Lähistöllä on liikkunut erikokoisia laumoja jo kymmenisen vuotta, mutta nyt sudet ovat viipyneet läheisellä Kontulanrahkan suolla huolestuttavan kauan. Ne ovat saaneet saaliikseen peuroja, jotka on nautiskeltu viereisellä pellolla ja saalista tuntuu riittävän.

Öisin susien ulvonta suolla kuuluu kauas. Karelin ja Ottomaani vastaavat siihen raivokkaalla haukulla ja odottelevat innokkaana kutsumattomia vieraita petoaidalla. Vielä sudet eivät ole uskaltautuneet tai tunteneet tarvetta lähikontaktiin. Vartioivien koirien järeä haukku kertoo niille, että helpolla vierailijat eivät tule pääsemään.

Syksyllä sudet juoksentelivat noin 2km päässä Pöytyän puolella sijaitsevan talon takana sijaitsevilla pelloilla, mistä uutisoitiin näkyvästi iltapäivälehdissäkin. Perhe oli ymmärrettävästi peloissaan lasten ja koiransa puolesta. Pihaa ei ole aidattu ja tavallinen piha-aita on susille vain hidaste.

- En pelkää omsta puolestani, mutta sääliksi käy sitä henkilöä, joka suden suuhun ensimmäisenä tällä vuosituhannella Suomessa joutuu. Ennemmin tai myöhemmin ilmestyy häirikkösusi tai lauma, joka pitkästä aikaa ottaa ihmisen ruokalistalleen. Läheltä piti -tilanteita on sattunut viime vuosina useita, joissa sudet ovat alkaneet ahdistella esimerkiksi metsureita. Moottorisahalla pystyy puolustautumaan paremmin kuin koulurepulla, tuumii Leinonen.

Leinonen kertoo Lounais-Suomen susiongelman olleen tiedossa jo 10 vuotta, ja tehneensä itse kaiken, mitä laillisesti lammaskatraan turvaamiseksi voi tehdä. Susiaita ja laumanvartijakoirat sopivat hänelle, pienviljelijälle, jolla pellot ovat yhdessä lohkossa, isommilla tiloilla se ei välttämättä onnistu. Aikaa, vaivaa ja rahaa on käytetty kohtuuttoman paljon, mikä on kaikki pois tilan normaalista kehittämisestä ja avoin maatila on muuttunut sisäänpäin kääntyneeksi keskitysleiriksi, jossa tulijoille pitää antaa turvallisuussyistä lupa tulla.

Leinonen on sitä mieltä, että susia on maassamme liikaa. Niiden paikka on ennemminkin erämaatyyppisillä seuduilla kuin tiuhaan asutuilla alueille. Hän on kannanhoidollisen metsästyksen puolestapuhuja. 

- Kannanhoidollista metsästystä pitää suorittaa ampumalla laumasta muutaman päivän jahdin päätteeksi joku yksilö pois. Tämä siksi, jotta susilauma tietää, että ihmiset jahtaavat heitä ja he pitäisivät siksi jatkossa etäisyyttä ihmisasutuksiin. Ei susi ole tyhmä, se huomaa kyllä ihmisen aiheuttaman "häiriön" omassa rauhassaan. Yksinäisen suden ampumisesta ei ole niin suurta hyötyä, koska se ei tule muiden susien tietoon. Häirikkösudet ovat tietysti asia erikseen.

Leinosen naapurit ovat huomanneet, että Karelinin ja Ottomaanin haukku muuttuu selvästi, kun sudet ovat lähellä. Normaalista vartiohaukusta tulee raivokasta ja aggressiivista. Se on samalla ennakkovaroitus myös heille, että sudet ovat liikkeellä.